Jalostus
Alpakan sukusiitosaste selkeästi selitettynä – mukana laskuri
Timm QuandtLukuaika 9 min
Ennen kuin astutat tamman, kannattaa vilkaista sukutaulua: jos ori ja tamma ovat sukua, on myös cria. Sukusiitosaste tiivistää tämän yhteen lukuun. Tässä kerrotaan, mitä luku tarkoittaa, miten se lasketaan Wrightin mukaan, kuinka monta sukupolvea tarvitset ja miten tarkistat suunnitellun astutuksen itse laskurilla.

Laske sukusiitosaste
Syötä ori ja tamma, jotka haluat astuttaa, sekä niiden vanhemmat ja isovanhemmat sikäli kuin tunnet ne. Laskuri etsii eläimiä, jotka esiintyvät molemmilla puolilla, ja laskee niiden perusteella suunnitellun crian sukusiitosasteen. Esimerkeillä voit kokeilla, miten tyypilliset sukulaisuussuhteet vaikuttavat.
Syötä suunnitellun crian isä ja emä sekä, jos tiedossa, niiden vanhemmat ja isovanhemmat. Sama nimi tarkoittaa samaa eläintä, isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole väliä.
Laskelma tuntee vain eläimet, jotka syötät (3 sukupolvea crian yläpuolella). Jos esivanhempia puuttuu, todellinen sukusiitosaste voi olla suurempi.
Syötä vähintään isä ja emä, niin tulos näkyy tässä.
Laskuri toimii vain selaimessasi. Nimiä ei tallenneta eikä lähetetä minnekään.
Näin laskuri luokittelee tuloksen
Alpakoille ei ole virallista raja-arvoa. Laskurin luokat perustuvat siksi tunnettuihin sukulaisuusasteisiin, ja ne on tarkoitettu suuntaa antaviksi, ei säännöksi.
- Yhteistä esivanhempaa ei löydy: Syötetyissä sukupolvissa mikään eläin ei esiinny molemmilla puolilla. Se ei tarkoita, että ori ja tamma eivät varmasti ole sukua.
- Pieni: alle 6,25 % eli alle serkkujen astutuksen arvon. Yhteiset esivanhemmat ovat kauempana.
- Huomattava: 6,25 %:sta alle 12,5 %:iin. Tämä vastaa vähintään serkkujen astutusta.
- Korkea: 12,5 %:sta alkaen eli vähintään puolisisarusten astutuksen tasolla. Täyssisarusten sekä vanhemman ja jälkeläisen astutuksessa arvo on 25 %.
Mitä sukusiitosaste kertoo
Jokainen cria perii jokaisesta geenistä kaksi kopiota, yhden isältä ja yhden emältä. Jos isä ja emä ovat sukua, molemmat kopiot voivat olla peräisin yhteisen esivanhemman samasta geenistä. Geneetikot kutsuvat tällaisia kopioita alkuperältään identtisiksi. Sukusiitosaste F kertoo, kuinka todennäköistä tämä on missä tahansa geenin lokuksessa. Sen esitteli yhdysvaltalainen geneetikko Sewall Wright vuonna 1922.
Cria, jonka F = 25 %, on siis keskimäärin neljäsosassa lokuksistaan homotsygootti kopiolle, joka on peräisin yhteiseltä esivanhemmalta. Crialla, jonka vanhemmat eivät ole sukua, F = 0 %.
Arvo suhteessa tunnettuun sukutauluun
Sukusiitosaste on aina suhteessa niihin eläimiin, jotka sukutaulussa ovat. Laskelmassa ylimpänä oleva eläin, jolle ei ole merkitty vanhempia, ei ole sukua muille eikä ole sukusiitetty. Arvo 0 % tarkoittaa siksi: tunnetussa sukutaulussa ei ole yhteistä esivanhempaa. Kauempana sellainen voi silti olla.
Tyypillisiä arvoja
Seuraavat arvot pätevät, kun yhteiset esivanhemmat eivät itse ole sukusiitettyjä. Voit toistaa ne laskurissa esimerkkien avulla.
| Astutus | Crian sukusiitosaste |
|---|---|
| Täyssisarukset | 25 % |
| Vanhempi ja jälkeläinen | 25 % |
| Puolisisarukset | 12,5 % |
| Kaksoisserkut (molemmat vanhempiparit ovat sisaruksia) | 12,5 % |
| Serkut | 6,25 % |
| Puoliserkut | 3,125 % |
| Yksi yhteinen esivanhempi orin ja tamman isoisovanhempien joukossa | 0,78 % |
Näin Wrightin kaava laskee
Laskelmaa varten etsit kaikki reitit, jotka johtavat isästä yhteisen esivanhemman kautta emään. Jokainen reitti tuo tulokseen oman osuutensa:
F = Σ (1/2)^(n1 + n2 + 1) × (1 + F_A)
Tässä n1 on sukupolvien määrä isästä yhteiseen esivanhempaan, n2 sukupolvien määrä emästä samaan esivanhempaan, ja F_A on esivanhemman oma sukusiitosaste. Summamerkki Σ tarkoittaa, että kaikkien reittien osuudet lasketaan yhteen.
Esimerkki: puolisisarukset
Ori Cosmolla ja tamma Lunalla on sama isä, Apollo. Cosmosta Apolloon on yksi sukupolvi, samoin Lunasta Apolloon. Kun n1 = 1 ja n2 = 1, saadaan (1/2)^3 = 1/8 eli 12,5 %. Täyssisaruksilla mukaan tulee toinen reitti yhteisen emän kautta, ja kaksi osuutta tekevät yhteensä 25 %.
Kun yhteinen esivanhempi on itse sukusiitetty
Jos Apollo on itse sukusiitetty, sen omat kaksi kopiota ovat jo tietyllä todennäköisyydellä alkuperältään identtisiä. Silloin kopiot, jotka se antaa kahdelle jälkeläiselle, ovat samat silloinkin, kun se periyttää niille eri kopion. Kerroin (1 + F_A) ottaa tämän huomioon. Esimerkki Oklahoma State Universityn tietolehtisestä: isä, jonka oma sukusiitosaste on 25 %, astuttaa oman tyttärensä. Vasikan sukusiitosasteeksi tulee 25 %:n sijaan (1/2)^2 × 1,25 = 31,25 %. Laskuri ottaa tämän huomioon, sikäli kuin esivanhemman vanhemmat ovat sukutaulussa.
Reitti ei saa kulkea saman eläimen kautta kahdesti
Reitti lasketaan vain, jos siinä ei yhteistä esivanhempaa lukuun ottamatta ole yhtään eläintä kahteen kertaan. Täyssisaruksilla esimerkiksi myös isovanhemmat ovat yhteisiä esivanhempia. Niiden reitit kulkevat kuitenkin sisarusten isän tai emän kautta, joten ne on jo laskettu. Käsin tämä käy suurissa sukutauluissa nopeasti sekavaksi. Laskuri käyttää siksi sukulaisuusmatriisia (taulukkomenetelmä) ja luettelee yksittäisten esivanhempien osuudet reittimenetelmän mukaan. Molemmat menetelmät päätyvät samaan tulokseen.
Miksi sukusiitoksella on merkitystä alpakkajalostuksessa
Sukusiitos ei synnytä uusia perinnöllisiä vikoja. Se kuitenkin saa aikaan sen, että resessiiviset perintötekijät, joita eläin kantaa huomaamatta, esiintyvät useammin kahtena kopiona ja tulevat silloin näkyviin. Oklahoma State Universityn tietolehtinen kuvaa tätä nautojen esimerkillä. Seurausten kuvataan siinä olevan hyvin dokumentoituja kaikilla suurilla tuotantoeläinlajeilla.
Sukusiitoksen aiheuttamaa ominaisuuksien heikkenemistä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Katsaus 154 tutkimukseen seitsemällä tuotantoeläinlajilla vuosilta 1990–2020 osoitti: jokaista sukutaulun mukaista sukusiitoksen prosenttiyksikköä kohden ominaisuus heikkeni mediaanina 0,13 % keskiarvostaan. Vaikutus koski kaikenlaisia ominaisuuksia, hedelmällisyyttä ja eloonjääntiä yhtä lailla kuin tuotosta ja rakennetta. Alpakoista on toistaiseksi vähän tutkimuksia aiheesta. Ei ole syytä olettaa, että ne olisivat poikkeus.
Tilanne Euroopassa
Vuonna 2026 julkaistu genomitutkimus, jossa oli mukana 179 alpakkaa Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä, havaitsi samankaltaisen geneettisen monimuotoisuuden kuin Perun alpakoilla. Tekijät päättelevät tästä, että kasvattajat kummallakin alueella säilyttävät monimuotoisuuden hyvin. Koko populaation kannalta se on hyvä uutinen. Seuraavasta astutuksestasi se ei kerro paljon. Ovatko ori ja tamma sukua, selviää niiden sukutaulusta.
Ja siellä jotkin nimet toistuvat yhä uudelleen. Tunnettuja siitosoreja käyttävät monet tilat, niiden jälkeläisiä myydään, ja ne kohtaavat muutaman sukupolven päästä taas toisella tilalla. Joka valitsee orin pelkän kuidun ja ulkomuodon perusteella, ei näe tätä.
Kuinka monta sukupolvea sukutaulu tarvitsee
Laskelma olettaa, että syöttämättä jääneet esivanhemmat eivät ole sukua. Jos niitä puuttuu, sukusiitosaste jää liian pieneksi. Tähän kiinnitti huomiota jo vuonna 1992 lypsykarjan jalostusarvon arviointia käsitellyt tutkimus. Yli 12 000 alpakan tutkimus perulaisella kasvattamolla osoittaa sen selvästi: keskimääräinen sukusiitosaste oli 0,165 %, mutta isovanhemmat tunnettiin vain 25–43 %:lla eläimistä. Tekijöiden mukaan juuri sukutaulujen syvyys on epäluotettava.
Se, kuinka paljon yhteinen esivanhempi vaikuttaa, riippuu siitä, kuinka kaukana se on. Jos se on sekä isän että emän isovanhempien joukossa, osuus on 3,125 %. Sukupolvea kauempana, vanhempien isoisovanhempien joukossa, se on enää 0,78 %, ja vielä sukupolvea kauempana noin 0,2 %. Yksittäin se on vähän. Jos sama ori kuitenkin esiintyy useissa linjoissa, osuudet summautuvat.
Käytännössä tämä tarkoittaa: kun crian yläpuolella on kolme sukupolvea, tunnistat läheisen sukulaisuuden luotettavasti. Jos tunnet neljännen sukupolven, syötä se, laskurissa on sitä varten valintaruutu. Ja mitä useampi eläin sukutaulussasi on tuntematon, sitä varovaisemmin kannattaa suhtautua pieneen tulokseen.
Sukusiitoksen välttäminen käytännössä
Sukulaisuutta ei jalostuksessa voi juuri koskaan välttää kokonaan. Voit kuitenkin huolehtia siitä, että tiedät sen ennen kuin cria on tulossa.
Tarkista suunniteltu astutus etukäteen
Laske sukusiitosaste ennen kuin viet tamman orille, älä vasta syntymän aikaan. Täyssisarusten, puolisisarusten sekä vanhempien ja jälkeläisten astutukset ovat sukusiitoksen läheisin muoto. Oklahoman tietolehtinen neuvoo olemaan astuttamatta sisaruksia keskenään ja vanhempia jälkeläistensä kanssa.
Valitse siitosori harkiten
Pyydä vieraan orin omistajalta sukutaulu, mieluiten useamman sukupolven ajalta. Vertaa sitä tammojesi linjoihin. Tammoillesi sopiva ori ei automaattisesti ole se, joka voitti viime näyttelyn.
Dokumentoi linjat huolellisesti
Kirjaa jokaiselle eläimelle isä ja emä, myös ostetuille eläimille ja vieraille siitosoreille. Säilytä polveutumistodistukset ja siirrä tiedot, kun paperit ovat vielä käsillä. Mikä tänään puuttuu, sitä ei muutaman vuoden päästä usein enää saa täydennettyä.
Sukusiitosaste ALPAKA.PRO:ssa
Tämän sivun laskuri tarkistaa yhden astutuksen. ALPAKA.PRO:n jalostusohjelmistossa näet jokaiselle suunnitellulle astutukselle sukusiitosasteen ja sukulaisuuden prosentteina sukulaissuhteen kuvauksen kera, eläintesi sukutauluista laskettuna. Yhteiset esivanhemmat ohjelmisto näyttää usean sukupolven ajalta, ja liikennevaloilla merkityt astutusehdotukset kertovat, mitkä orit sopivat tammalle. Sukutaulut luot usean sukupolven ajalta, myös laumasi ulkopuolisilla eläimillä, ja viet ne PDF:nä tai kuvana ostajille ja yhdistyksille.

Jos sukutaulusi ovat jo Excelissä tai muussa ohjelmassa, sinun ei tarvitse kirjoittaa niitä uudelleen. Lähetät tiedoston meille, ja me siirrämme eläimet, sukutaulut ja terveystiedot, yleensä päivän sisällä ja maksutta, myös kokeilujakson aikana. Miten se käytännössä toimii, kerrotaan etusivulla kohdassa Tietojen tuonti.
Usein kysyttyä
Kuinka suuri sukusiitosaste on alpakoilla vielä hyväksyttävä?
Alpakoille ei ole virallista raja-arvoa. Mitä pienempi, sen parempi. Laskuri luokittelee arvot 6,25 %:sta alkaen (serkkujen taso) huomattaviksi ja 12,5 %:sta alkaen (puolisisarusten taso) korkeiksi. Täyssisarusten, puolisisarusten tai vanhempien ja niiden jälkeläisten astutukset ovat kotieläinjalostuksessa sukusiitoksen läheisin muoto. Sisarusten tai vanhempien ja niiden jälkeläisten astuttamista keskenään ei yleisesti suositella.
Kuinka monta sukupolvea tarvitsen luotettavaan laskelmaan?
Kun crian yläpuolella on kolme sukupolvea eli vanhemmat, isovanhemmat ja isoisovanhemmat, tunnistat läheisen sukulaisuuden varmasti puoliserkkuihin asti. Kauempana olevat yhteiset esivanhemmat laskelma löytää vain, jos syötät ne. Syötä niin monta sukupolvea kuin tunnet luotettavasti.
Tarkoittaako 0 %, että ori ja tamma eivät ole sukua?
Ei. 0 % tarkoittaa vain, että syötetyissä sukupolvissa mikään eläin ei esiinny molemmilla puolilla. Laskelma olettaa, että puuttuvat esivanhemmat eivät ole sukua. Kauempana oleva yhteinen esivanhempi jää siten näkymättömiin.
Mikä ero on sukusiitosasteella ja sukulaisuudella?
Sukulaisuus kuvaa kahta eläintä, esimerkiksi oria ja tammaa. Sukusiitosaste kuvaa yksittäistä eläintä, tässä suunniteltua criaa. Jos vanhemmat eivät itse ole sukusiitettyjä, crian sukusiitosaste on puolet vanhempien sukulaisuudesta: täyssisarusten sukulaisuus on 50 %, niiden crian sukusiitosaste 25 %.
Voiko ALPAKA.PRO laskea eläinteni sukusiitosasteen?
Kyllä. Jalostusmoduulissa näet jokaiselle suunnitellulle astutukselle sukusiitosasteen ja sukulaisuuden prosentteina eläintesi sukutauluista laskettuna. Ulkopuoliset eläimet lisäät suoraan suunnittelun yhteydessä. Jos sukutaulusi ovat jo Excel-tiedostossa, siirrämme ne maksutta.
Lähteet
- Wright, S.: Coefficients of Inbreeding and Relationship. The American Naturalist 56, 330–338 (1922)
- Northcutt, S. L.; Buchanan, D. S.; Clutter, A. C.: Inbreeding in Cattle. Oklahoma Cooperative Extension Service, ANSI-3165
- VanRaden, P. M.: Accounting for Inbreeding and Crossbreeding in Genetic Evaluation of Large Populations. Journal of Dairy Science 75, 3136–3144 (1992)
- Leroy, G.: Inbreeding depression in livestock species: review and meta-analysis. Animal Genetics 45, 618–628 (2014)
- Doekes, H. P.; Bijma, P.; Windig, J. J.: How Depressing Is Inbreeding? A Meta-Analysis of 30 Years of Research on the Effects of Inbreeding in Livestock. Genes 12, 926 (2021)
- Vilela, J.; Asparrin, M.; Montenegro, V.: Assessment of Generation Interval and Inbreeding in a Peruvian Alpaca Population. Proceedings, 10th World Congress of Genetics Applied to Livestock Production (2014)
- Tan, K. et al.: Genome-wide SNP-based genomic diversity and population structure analysis in alpaca populations from Europe and Peru. G3: Genes, Genomes, Genetics 16 (2026)

